Uhanalaiset, suojellut ja apua tarvitsevat

Ihmiskunta on puskenut maapallon lähelle sen rajoja, aina luonnon monimuotoisuuden tuhoamisesta luonnonvarojen riistämiseen. “Mutta pitäisikö miettiä jotain positiivista näin korona-aikana?”, sanoi äitini postausidealleni. Hän on toki oikeassa, elämme vaikeita aikoja, onko siis oikea hetki aiheuttaa lukijalle lisää huolta? Olisi toki hienoa kirjoittaa siitä, kuinka olla entistä onnellisempi, rakentaa tulevaisuutensa loistavaksi, ja oppia hallitsemaan ahdistusta siinä samalla.

Onnellisuuteen liittyy tiiviisti luonnon hyvinvointi. Loistava tulevaisuus vaatii elinkelpoista planeettaa, ja monille meistä siihen liittyy hyvinvoivia eläimiä, puhdas ilma ja vihreät metsät.

Monilla on vaikeaa, jopa siinä määrin, ettei voimavaroja tunnu riittävän jaettavaksi. Ymmärrän tämän. Olen itse kuntoutuksessa lukuisten terveysongelmien takia. Paljastan kuitenkin yhden asian. Minulle sen ymmärtäminen, että kärsin luonnon kanssa ja luonto kärsii kanssani, on ollut eteenpäin vievä tekijä. Holehtimalla luonnosta olen osa jotain suurempaa kuin omat vaivani. 

Ahdistuksen hallitsemista ei helpota silmien sulkeminen luonnon tuhoutuessa ympäriltä eksponentiaalisella vauhdilla. Asioiden hyväksyminen ja toimet niiden eteen helpottavat. Siispä me lähdemme liikkeelle syvästä päästä, kaikesta siitä, mikä vie yöunet. Päädymme positiivisiin asioihin, sillä niitäkin on ja ne ansaitsevat huomiota. 

Jenna Eronen

Hive standing on the open field,
inside nations whose fates are sealed
I sing lullaby for the bees
Were you workers or wonderers
sweet ignorance holds forever
in your world of Hexagon
Cornoctuan – Lullaby for the Bees

Mikä kaikki on juuri nyt huonosti 

Kesällä 2020 Kaliforniassa paloi yli miljoona hehtaaria maata. Suuret metsäpalot ovat tuhonneet niin Australiaa kuin Amazonia. Somessa leviävät kuvat koalasta juomassa vettä koiran juomakupista ovat toki hellyyttäviä, mutta niiden takana on karu totuus. Eläimet ovat menettäneet elintilansa, osa jälkeläisensä ja osa henkensä paloissa. 

Grönlannista sulaa miljoonia tonneja jäätä. Pohjoisen suuret metsät palavat Euroopan kokoisina savuhöyryinä. Amazon voi alkaa päästämään hiiltä ilmakehään 15 vuoden sisällä. Puolet Suuren Valliriutan koralleista ovat kuolleet.

Vuosina 1970–2012 meren selkärankaisten lajien määrä laski 50%. Nykyisellään ihmiset kaatavat 8.8 miljoonaa tonnia muovia mereen ja vuonna 2050 on odotettavissa meren täyttyvän muovista siinä määrin, että sitä on enemmän kuin kaloja. 

Kriittisesti uhanalaisia amurinleopardeja juoksentelee luonnossa vain noin yli 84. Elinympäristöjen häviämisen johdosta sumatrannorsuja on jäljellä n. 2,400- 2,800 yksilöä. Kaksi kolmasosaa niiden elinympäristöstä on tuhoutunut viimeisten 25 vuoden aikana. 

1900 luvulla maapallolla vaelsi enemmän kuin 100,000 gepardia, tuo luku on nyt alle 8,000. Luonnonsuojelijat ovat huolissaan lajin mahdollisuuksista selviytyä, ellei isoja toimia tehdä pian. 

Kilpikonnia on metsästetty niiden lihan ja kilpien vuoksi, ja nykyisin suuri uhka ovat myös muovi ja kalastusverkot. Pensassarvikuono on kärsinyt erityisesti kulttuurista, jossa sen sarvilla on ajateltu olevan mittaamatonta arvoa. Laji on kuitenkin tuplaantunut suojelun myötä, nykyisin niitä on 5,600, ja näihin iloisiin uutisiin päästään kyllä, joten jaksa vielä! 

Tiikereitä on luonnossa arviolta 3,900 ja luku on laskeva. Elefantteja on luonnossa arviolta 40,000-50,000. Wow, vai mitä? Aluksi luku vaikuttaa hyvältä erityisesti verrattuna amurinleopardiin. Jos perspektiiviä muutetaan, niin huomataan, että koiria oli lemmikkeinä maailmanlaajuisesti arviolta 470 miljoonaa vuonna 2018, ja luku on kasvava. Kissoja on 370 miljoonaa. Lehmiä maailmassa on vuonna 2020 arviolta 987.51 miljoonaa. Millainen tulevaisuus olisi, jos maailmaa asuttaisi ihmisen lisäksi vain eläimet joiden kanssa elämme ja joita syömme? Maailma, jossa jälkeläisemme näkisivät leopardeja, sinivalaita, sarvikuonoja ja hyönteisiä vain dokumenteista? Millaisia tunteita nämä tulevat sukupolvet kävisivät läpi? Pystytkö kuvittelemaan sellaisen maailman? 

Ymmärrän vertailevani äärimmäisyyksiä, erittäin uhanalaisia eläimiä lehmiä vastaan. Erot ovat kohtuuttomia, ehkä luonnontilaisten eläinten enemmistö on keskivaiheilla. Totuus on kuitenkin karu. Eikä maailmaa voi ymmärtää pelkästään numeroina. On nähtävä jokaisen numeron takana olevan elävä olento, jolla on yhtälailla oikeus elää. 

Jenna Eronen

Fallen down to my knees,
I’m all worn, but I cannot let go.
It hurts my soul, it burns my heart,
we will fade in grey, we of the Earth
Cornoctuan – We, of the Earth

Mikä kaikki on nykyisin hyvin 

Öljyvuodot ovat vähentyneet. Suojeltu luonto on yleistynyt. Tietoisuus on lisääntynyt ja maailma on entistä läpinäkyvämpi, joten rikoksentekijät jäävät kiinni helpommin. Ihmiset välittävät entistä enemmän, he osoittavat mieltään, kirjoittavat kolumneja, perustavat eettisiä yrityksiä ja tekevät lauluja. Netti on täynnä videoita, joissa vapaaehtoiset pelastavat eläimiä muovijätteestä, ölyvuodoista ja tulipaloista.

Ennen tuhottiin kokonaisia lajeja ja ekosysteemejä eikä kukaan välittänyt (tai tiennyt), nykyään jopa mainokset ottavat kantaa ilmastonmuutokseen ja minä voin ryhtyä kummiksi kilpikonnalle (https://www.worldwildlife.org/species/hawksbill-turtle). Norsunluukaupan kielto on vähentänyt sen myyntiä Kiinassa.

Tiikerien, jättiläispandojen ja mustien sarvikuonojen kokonaiskannat ovat kasvaneet

Yli 48 lintu- ja nisäkäslajin sukupuutto on estetty suojelutoimin, esimerkiksi iberianilves ja kondorikotka kuuluvat näihin. Merisaukot olivat kuolla sukupuuttoon niiden metsästyksen takia, mutta metsästyksen kielto ja suojelu on antanut lajille suojaa lisääntyä. Sinivalaiden metsästys kiellettiin ja se on nykyisin suojeltu eläin, jonka myötä lajimäärä on hiljalleen kasvanut. 

Mustakarhun elinympäristö oli vaarassa hävitä, kunnes laji lisättiin uhanalaisten listalle, ja nyt karhulle on suojeltua maata 700,000 hehtaaria. Tarina on niin menestyksekäs että lajin uskotaan tuplaantuneen. Lajien pelastaminen on siis mahdollista.

Miksi tästä on hyvä puhua?

Kyse ei ole vain planeetan suojelusta. Kyse on siitä, että välittää ihmisistä ja eläimistä. Valinnat kohti kestävämpää maailmaa ovat monesti ihmiselle itselleenkin hyödyllisiä: vähempi lihansyönti edistää terveyttä, pyöräily tekee keholle hyvää, luopuminen jatkuvasta materiaalin tavoittelusta virkistää mielen. Luonnon hyvinvointivaikutuksia ovat mm. verenpaineen aleneminen, stressin lievittyminen ja mielialan koheneminen (tämä ei toki pidä paikkaansa jos pitkospuilla keskittyy postaamaan instagramiin ja huutamaan tiktokkiin). 

On eräänlaista laiskuutta tyytyä todellisuuteen joka meille on annettu. Vaatii voimaa muuttaa todellisuus sellaiseksi kuin sen haluaa. Millaisen todellisuuden sinä todella haluat? On hyvä ymmärtää, ettei ole kyse oman hyvinvoinnin uhraamisesta vaan sen parantamisesta samalla tehden hyvää.  

Millaisen maailman haluamme jättää lapsillemme? Jos jatkamme samalla polulla, tuomitsemme jälkeläiset maailmaan joka on laajalti kelpaamaton asutukselle, jossa sairaudet lisääntyvät ja ekosysteemit häiriintyvät peruuttamattomasti. 

Onko meillä tahtoa ja ymmärrystä tehdä päätöksiä sellaisten jälkeläisten hyväksi, joita emme koskaan kohtaa? Muutos alkaa jokaisen mielestä. Voi toivoa että ongelma katoaa, masentua ja lamaantua. Tai sitten voi päättää uskoa hyvään, sillä se auttaa tekemään asioiden eteen työtä päättäväisesti, ilman että tuhoutuu pelon alle. 

Uhanalaiset, suojellut ja apua tarvitsevat

Mitä tehdä, jotta asiat olisivat entistä paremmin? 

Pelko ja hätäpaniikki eivät kannata. Toisinaan on oikeasti hyödyllistä sulkea maailman tuska ulkopuolelle. Omaa hyvinvointia ja jaksamista täytyy nykyajassa suojella. Kenenkään ei ole hyödyllistä käyttää kaikkea vapaa-aikaansa uutistulvia selaillen ja surullisia maailmanlopun dokumentteja katsoen, vaikka siitä tulisikin sivistynyt ja valaistunut olo. Harva meistä nimittäin pystyy tunkemaan itseensä ”miltei kaikki nykyajassa menee huonosti” aiheita liikaa. 

Tästä kaikesta huolimatta silmien ja korvien lopullinen jeesusteippaaminen ei myöskään toimi. Asioita tapahtuu, maailma on sellainen kuin se on, ja jokaisella meistä on oma vastuumme tässä paketissa.

Kukaan ei nimittäin synny vain oikeuksilla. Oikeuksien, mukavuuksien, ylellisyyksien ja loputtomilta tuntuvien tavarakasojen myötä tulee myös vastuu. Mitä luonto kestää? Mitä minä todella tarvitsen? On helppo olla näkemättä itseään isossa kaavassa, sillä asiat tapahtuvat omassa elämässä juuri nyt, ja yleensä tapahtumat ovat pieniä. Shampoon osto, sarjan katselu, töiden teko, ruuanlaitto. Pieniä, arkisia asioita, jotka tapahtuvat subjektiivisesti juuri kun ne tapahtuvat.

Isommassa mittakaavassa jokainen teko on yhteydessä vähintään hienovaraisesti lukemattomiin eri asioihin. Ja meillä, joilla on ylellisyyksiä ja varaa valita tuhansista eri shampoomerkeistä, on myös vastuu. Ei sellainen, jonka alle murtuu tuhannen paineissa, vaan sellainen, joka tulee syntymässä. Joskus valinnat kulkevat luonnostaan kestävästi, toisinaan ne unohtaa, joskus suistuu pinnallisuuteen ja joskus sitä ei muuta tarvitse kuin muistutuksen.

Joku voi nyt sitten heittää niitä hyvin tyypillisiä argumentteja kuten,

”Miksi me kun ei muutkaan?

Siksi me, että meillä on varaa valita. Viimeisten 25 vuoden aikana rikkain 10% väestöstä on vastuussa yli puolesta tuotetusta hiilidioksidipäästöstä. Köyhimmät vain 7%, ja heihin negatiiviset vaikutukset osuvat voimakkaimmin.

Tarvitseeko joku todella vielä yhdeksännet Niken kengät? Kyllähän ne toisaalta pönkittävät egoa hyvin – katsokaa nyt kaikki, kuinka minulla on varaa. Onko oikeasti järkevä ajatus ostaa kertakäyttöisiä vaatteita kymmeniä vuodessa, kun yksi eettinen ja kestävä paita palvelisi käytössä vuosia? Onhan se mahtavaa vaihdella asua, myönnän ostaneeni vaatteita aivan liian halvalla. Ompelen niitä, pesen ne vain käsin. Teen kaikkeni, jotta ne kestävät pidempään.

Toinen suosittu argumentti oman vastuun ulkopuolistamiseksi on, 

”Ei yksi pieni ihminen mitään voi tehdä.”

Yksi pieni ihminen. Sitä minäkin olen. Asioista hyvin vähän tietävä, hyvin helposti kuormittuva ja välillä hyvin yksinkertaisesti ajatteleva sellainen. Mutta ehkä juuri minun tapani ajatella ja ilmaista tämä ajatus saa yhden ihmisen kipinän syttymään – ja ehkä juuri tämä ihminen osaa laulaa kansalle niin, että tuhannet alkavat kuunnella. 

Ehkä juuri sinun, pienen ihmisen, tapa ilmaista asioita herättää yhdessä ihmisessä kipinän, ja tämä ihminen herättää kipinän toisessa, ja niin edelleen. Lopulta päästään laajaan verkostoon ihmisiä, jotka välittävät. Jotka tietävät. Jotka tekevät oikeita valintoja.

Yksi pieni ihminen ei lopulta voi taistella Coca-Colan kanssa muovin kierrätyksestä. Tai ottaa suojelukseensa kaikkia luonnon eläimiä ja lopettaa metsien hakkuut. Eikä se olisi järkevää, sillä yksi pieni ihminen ei tiedä tarpeeksi näin laajoista kokonaisuuksista. Mutta yksi pieni ihminen voi saada aikaan kipinän, joka leviää yhteisöön, joka saa asioita aikaiseksi.

Sillä toivoa on. Kun on rohkeutta, taitoa, läheisiä ja yhteinen usko hyvään, mikä tahansa on mahdollista. Kaikesta pahasta huolimatta meissä ihmisissä on kaikkea tätä hyvää. Käytetään sitä, sillä toivoa on.

Without a sound we
sailed the currents of time
Now I’m all that is left
of our paradise
High above, the waves are
crashing on modern might
I wish they were strong enough
to break the sky
Cornoctuan – Ocean’s Throne


Sanoitukset: © Cornoctuan, oululainen metalliyhtye, jonka juuret lepäävät doom metalissa, mutta ulosannissa on kuitenkin selkeitä sävyjä lukuisista muista metallin lajeista. Yhtyeen ensimmäinen levy Endangered on konseptialbumi, joka käsittelee alati kiihtyvää lajien joukkosukupuuttoa sekä elinympäristöjen tuhoutumista tarinallisesti ja uniikin fantastisen mytologian kautta. https://www.facebook.com/cornoctuan

Tilaa debyyttialbumi itsellesi suoraan bändiltä:
https://docs.google.com/forms/d/1-4XdYU44IPFkOuJGE1Fm7DF8NpoCkE36AF7umDemUoM/viewform?edit_requested=true

Lähteitä:
https://wwf.fi/elainlajit/norsut/
https://wwf.fi/elainlajit/sarvikuonot/
https://www.worldwildlife.org/species/amur-leopard
https://www.worldwildlife.org/species/sumatran-elephant

https://www.savetherhino.org/
https://onekindplanet.org/top-10/top-10-worlds-most-endangered-animals/
https://www.youtube.com/watch?v=5dVcn8NjbwY
https://countdown.ted.com/
https://www.youtube.com/watch?v=sSqF65gJKtg

Yksi ajatus artikkelista “Uhanalaiset, suojellut ja apua tarvitsevat”

  1. Ihmispopulaation kasvu ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on vaikea yhtälö ratkaistavaksi, maailmassa ylipäänsä mutta myös täällä Suomessa. Mielestäni olisi ensiarvoisen tärkeää, että silloin kun uutta rakennetaan, pidettäisiin ainakin mielessä rakentamisen vaikututukset, ja tehtäisiin aina perinpohjainen selvitys luonnolle ja erityisesti uhanalaisille lajeille koituvista haitoista.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s